Osaaminen haltuun digitaalisessa toimintaympäristössä

Osaaminen haltuun ketterästi digitaalisessa toimintaympäristössä

Osaamisen johtamisen, kehittämisen ja hallinnan prosessien toteuttaminen on monitahoinen kokonaisuus – miten siis saadaan osaaminen haltuun digitaalisessa toimintaympäristössä? Osaamisen kehittämisen suuntaviivat lähtevät organisaation strategiasta ja toimintasuunnitelmasta. Toisaalta nykyhetken lisäksi täytyy ennakoida myös tulevaa. Organisaatiotason lisäksi tarvitaan tarkasteluun tiimi- ja yksilötaso, jotta voidaan tarkastella ja kehittää kokonaisuutta. Taitojen ja osaamisten tunnistamisen tärkeys korostuu, jotta voidaan suunnata eteenpäin. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  • Mikä on organisaation ydinosaamista?
  • Mitkä ovat tarvitut osaamiset ja osaamistasot työtehtävätasolla, tiimeissä ja koko organisaatiossa?
  • Mitä tavoitellaan ja mitä osaamista tavoitteet edellyttävät?
  • Mitä osaamista ja taitoja on?
  • Mitä osaamiskartoituksia tarvitaan?

Kuvituskuva: Esihenkilön tuki on tärkeä osaamisen kehittämisen kokonaisuudessa. Osaaminen haltuun!

Oppimis- ja osaamispolkuja

Kun nykytilanne ja tavoitteet tiedetään, voidaan muodostaa oppimis- tai osaamispolku, jonka avulla hankitaan tarvittava osaaminen ja taidot. Tässä kohdin nousee tärkeänä pohdittavaksi, miten motivoidaan ja sitoutetaan organisaatio, tiimit ja yksilöt jatkuvaan oppimiseen, kehittämään osaamista tavoitteiden mukaan? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta tai ratkaisua, vaan avaimet löytyvät yhteisön ja yksilöiden tuntemuksesta sekä oppimissisältöjen ja oppimis- sekä osaamispolkujen toteutuksista. Usein tarvitaan vaihtoehtoisia tapoja motivoida ja sitouttaa sekä hankkia osaamista. Priima-oppimisympäristö voi tässä kokonaisuudessa olla oppimisen ja osaamisen kehittämisen kotipesä, lähtökohta oppimis- ja osaamispoluille.

Osaamisen kehittäminen edellyttää yhteistä suunnittelua

Osaaminen ja urapolku

Osaamisen kehittämisen prosessin avulla ylläpidetään ja kehitetään organisaation osaamispääomaa, mutta toisaalta mahdollistetaan urapolkujen edistäminen organisaation sisällä: parhaimmillaan työntekijä voi tavoitella uusien osaamisten avulla uusia työtehtäviä ja edetä näin omalla urapolullaan. Osaamiskartoitukset voivat olla yksilön kannalta muutenkin todella tärkeitä: omaa osaamista ei aina hahmoteta selkeänä kokonaisuutena itsekään, kun etenkin aikuisilla osaamista karttuu paljon varsinaisen työn ja opiskelun ulkopuoleltakin. Oman osaamisen huomaamisen hetket ovat parhaimmillaan todella motivoivia ja innostavia avainkohtia oppimis- ja osaamispolulla – kurkista tähän viitteeksi vaikka Sitran kymmenen sarjakuvaa oman osaamisen huomaamisen hetkistä.

Oppiminen ja opiskelu tarvitsee tukea ja ohjausta, vaikka kyseessä olisi esimerkiksi itsenäinen verkko-opiskelu. Ohjausta voi nivoa ja rakentaa mukaan oppimateriaaleihin, muihin sisältöihin ja tietysti valita käytettäviä menetelmiä niin, että niissä kulkee mukana läsnäolon tuntu. Oppimis- ja osaamispolkujen adaptiivisuus tukee erilaisia tarpeita ja lähestymistapoja: voidaan esimerkiksi tarjota tarvelähtöisesti laajempia ja tuetumpia oppimismuotoja tai ohituskaista suoraan vaativampiin sisältöihin. Toisaalta moni oppija voi tietyissä tilanteissa hyötyä yhteisöllisestä oppimisesta. Voidaanko samaa asiaa oppia sujuvasti eri tavoin eri tilanteissa?

Kuvituskuva: Tiimissä rakentuu omien osaamisten kokonaisuudesta yhteinen osaamispääoma. Osaaminen haltuun!

Jatkuva oppiminen ja hyvinvointi

Jatkuva oppiminen linkittyy monella tavalla työhyvinvointiin. Kehitys ja muutokset edellyttävät välillä nopeaa oppimista, mikä voi myös kuormittaa. Myös oppimisen tulisi olla kestävää ja tukea hyvinvointia. Tämä haastaa oppimisen tavat ja menetelmät eli myös niiden tulee kehittyä ja muotoutua tarvelähtöisesti. 

Oppimisen mahdollistaminen lähtee johtamisesta ja esihenkilötyöstä: Onko oppimiselle ja reflektoinnille aikaa? Miten oppimista ja osaamisen kehittämistä mahdollistetaan? Onko esihenkilö aidosti kartalla ja kiinnostunut tiiminsä osaamisista sekä niiden kehittämisestä? Esihenkilö tarvitsee myös tukea omalle työlleen eli hänellä tulisi olla mahdollisimman kätevä tapa seurata oman tiiminsä osaamisen kehittymistä ja toisaalta ohjata sitä tarvittaessa. Oppimisympäristö on myös tärkeä kotipesä esihenkilötyön tukemiseen. Jos Priima ei ole sinulle vielä tuttu, niin lue lisää Priimasta!


Jatketaanko keskustelua tästä – miten voisimme olla avuksi oppimisen ja osaamisen kehittämisen tiimoilta? Voit olla yhteydessä meihin sähköpostitse tai yhteydenottolomakkeen kautta tai suoraan tiimiläisiimme.


Tämä blogipostaus on osa laajempaa artikkelia, voit lukea koko artikkelin täällä: https://discendum.fi/priima-oppimisymparisto

Lisää lukemista

Mikro-oppiminen – kiireisen pelastus vai oppimisen uhka?

Tässä blogitekstissä keskitytään mikro-oppimiseen eri näkökulmista ja pohditaan sen hyötyjä ja haasteita konkreettisten esimerkkien avulla.

Organisaatioiden digi-SWOT

Tässä blogitekstissä pureudutaan organisaation osaamisen kehittämiseen hyvin tunnetun ja SWOT-analyysin avulla.

Asfalttikallio hoitaa työmaaperehdytykset verkkokoulutuksin

Asfalttikallio hankki Priima-oppimisympäristön tehostamaan perehdytyksiä työmaillaan ympäri Suomen.

Tee tekoälystä hyvä renki

Haluan tuoda yhden ehkä varovaisesti kriittisen näkökulman tekoälykeskustelun ja jonkinlaisen pöhinäpuheen keskelle.  Tämän tekstin ydinpointit ChatGPT 4.0:n tiivistäminä:  Tekoäly ja …