Osaamisen kehittämistä klassikkomallin avulla
Tässä blogitekstissä pureudutaan organisaation osaamisen kehittämiseen hyvin tunnetun ja perinteisen työkalun avulla. Erityisesti pyrin tuomaan esiin digitaalisen osaamisen erityispiirteitä. Mielestäni SWOT-analyysin upeus piilee sen yksinkertaisuudessa. Onko teidän organisaatiossa pysähdytty jo miettimään erityisesti juuri teillä olevia vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia sekä uhkia? Vai voiko olla niin, että osaamisen kehittämistä tehdään enemmän tai vähemmän näppituntumalla ja kuten “aina ennenkin on tavattu toimia”.
SWOT-analyysissä on kuvan mukaisesti nelikenttä, joka on jaettu vahvuuksiin, mahdollisuuksiin, heikkouksiin ja uhkiin. Vahvuudet ovat positiivista sisäistä osaamista, mahdollisuudet taas positiivisia ulkoisia asioita. Heikkoudet liittyvät negatiiviseen sisäisen osaamiseen ja uhkat ovat ulkoisia negatiivisia asioita. Haluan nostaa näistä neljästä osa-alueesta esimerkkien avulla muutamia ajatuksia pohdittavaksi. Aloitetaan negatiivisilla, niin voidaan lopettaa tämä teksti positiivisemmin.
Heikkoudet:
Itse näen nämä sisäiset heikkoudet eniten johtamisen kautta ja johtamisen ongelmina. Miten johtamisessa on onnistuttu rekrytointien suhteen? Ovat johtajat keskittyneet, tai voineet keskittyä, ihmisten johtamiseen byrokratian sijaan? Miten johtoportaassa on huolehdittu osaamisen tasaisesta jakautumisesta työntekijöiden kesken ja uskalletaanko mahdollisesti jo tunnistetuista heikkouksista puhua? Onko oikeat ihmiset oikeilla paikoilla? Viestintä, organisaation keskustelukulttuuri ja positiivinen vimma kasvattaa osaamista ovat pitkälti johtamisesta kiinni. Johtajien ei tarvitse itse olla digiguruja, riittää kun osaa ohjata työntekijöitä oikean tiedon äärelle.
Ja jälleen pedagogina haluan painottaa tässä kohtaa henkilökunnan mahdollisuuksia omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen. Monimuotoiset mahdollisuudet oppimiseen verkkokurssien, tallenteiden, webinaarien, tapahtumien sekä laajojen koulutuskokonaisuuksien avulla on äärimmäisen tärkeää. Jos tähän ei anna mahdollisuutta ja kannusta, niin voin luvata organisaatiolle vaikeuksia.
Yksi heikkous, johon olen erityisesti opetusalan organisaatioissa törmännyt, on osaamisen liiallinen keskittyminen vain yhden tai harvojen harteille. Mitäs sitten, kun tuo erityisosaaja ja joka paikassa innolla mukana oleva henkilö jää pitkälle sairaslomalle tai vaihtaa työpaikkaa? Onko tällaiseen mahdollisuuteen varauduttu?
Uhat:
Ulkoisiin asioihin ja uhkiin ei voi aina vaikuttaa, mutta varautumalla niiden mahdollisia negatiivisia vaikutuksia voi ehkäistä paljonkin. Oletteko pysähtyneet kartoittamaan oman toimialanne tulevaisuuden isoja trendejä? Helppo esimerkki on tekoäly. Miten sen kehitykseen on reagoitu? Millaisia uhkia se muodostaa teille ja miten voitte niihin reagoida? Millaista lisäarvoa teidän toiminta tuo, jota tekoäly ei voisi korvata muutaman vuoden sisällä? Onko teillä tarpeellista osaamista mahdollisia tietoturvauhkia kohtaan? Riittääkö teidän toimialalle osaajia korkeakouluista vai olisiko rekrytoinnin laajentaminen Suomen rajojen ulkopuolelle tässä tapauksessa vaihtoehto? Oletteko varautuneet mahdolliseen kielimuuriin, jos rekrytoitte osaamista ulkomailta?
Vahvuudet:
Joskus tuntuu siltä, että vahvuuksien tunnistaminen on organisaatioiden suurin heikkous. Moni asia kun on muuttunut niin arkipäiväiseksi, ettei niiden edes ymmärretä olevan vahvuuksia. Vahvuuksien tunnistaminen onkin mielestäni todella tärkeä vahvuus organisaatioissa. Ja kuten heikkouksien kohdalla, myös vahvuuksissa johtamisen rooli korostuu. Vahvuudet voivat olla viestinnällisiä, positiivisen ja luottamusta herättävän toimintakulttuurin luomista ja niin edelleen. Erityinen vahvuus on se, että uskalletaan riidellä rakentavasti ja olla vahvastikin eri mieltä asioista.
Vahvuuksia kannattaa ajatella myös laaja-alaisesti. Esimerkiksi henkilöstöstä voi löytyä kovan osaamisen lisäksi vahvuuksia sen ikärakenteesta, koulutustaustoista, henkilökohtaisen elämän erilaisuuksista, huumorintajusta ja niin edelleen. Usein tällaisen hieman erilaisen osaamisen esiin tuominen niin sisäisesti osaamisen kehittymisen kuin ulkoisesti esimerkiksi myynnin kautta on elinehto kilpailussa.
Mahdollisuudet:
Kuten uhat, myös mahdollisuudet ovat niitä ulkoisia tekijöitä, joiden tunnistamiseen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut organisaatio panostaa. Myös mahdollisuuksien tunnistaminen on usein vahvuuksien lailla vaikeampaa kuin heikkouksien ja uhkien.
Toimintaympäristön muutos on mahdollisuus. Uudet työntekijät ovat täynnä mahdollisuuksia. Uudet teknologiat ovat mahdollisuuksia. Kaikkialla voi nähdä mahdollisuuksia. Juju piileekin siinä, että mahdollisuudet tunnistetaan ja niitä kohti uskalletaan huolellisen riskianalyysin jälkeen lähteä. Muistuu tässä kohtaa mieleen eräs iso suomalainen firma, joka epäröi liian kauan kosketusnäyttölaitteiden suhteen ja menetti vahvan asemansa markkinoilla. Suuri mahdollisuus nähtiinkin uhkana ja pian se muuttui heikkoudeksi.
Lopuksi. Suosittelen joskus piirtämään fläppitaululle tuon SWOT-nelikentän ja käymään läpi teidän organisaation tilannetta. Mieluiten vielä niin, että nelikenttiä teemoitellaan, jolloin jokainen teema saa oman tilannekuvansa ja konkreettisia toimenpiteitä on helpompi lähteä työstämään. Tämän teemakierroksen kun käy läpi vaikka puolivuosittain, niin osaamisen kehittäminen on varmasti huomattavasti helpompaa. Lupaan sen.
Kirjoittajan esittely:
Simo Marttinen, entinen luokanope, nykyinen virkamies ja melko pitkän linjan digipedagogi. Asuu Jyväskylässä, nauttii ruoanlaitosta ja tietää luulevansa sekä luulee tietävänsä monista asioista.
