Polkumalli strategisen oppimisen ja osaamisen johtamisen tukena

Oppiminen on jatkuvaa muutosta, jota johtamalla luodaan kestävää osaamispohjaa sekä valmiuksia vastata entistä joustavammin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Asiantuntijaorganisaatiolle oppimisen merkitys on todella suuri, kun organisaatiossa tarvitaan tiettyjä kyvykkyyksiä, osaamista ja taitoja, jotta voidaan menestyä, kehittää ja kehittyä. Strategiset osaamiset ovat erityisen tärkeitä liiketoiminnan näkökulmasta, ja oppimista tarvitaan sekä näiden ylläpitämiseksi että kehittämiseksi ja hankkimiseksi. Oppimisen avulla voidaan myös muun muassa reagoida muutoksiin, ennakoida tulevaa ja motivoida sekä sitouttaa. 

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK ja osaamisen kehittämisen polkumalli 

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa on kehitetty osaamisen kehittämisen polkumalli kansainvälisessä Erasmus+ Learning Path -hankkeessa. Projektille on myönnetty Erasmus+ Good Practice -tunnustus sekä se on valittu vuonna 2021 hyväksi esimerkiksi digitalisaation edistämisestä opetusmaailmassa (School Education Gateway). Kehittämiskoordinaattori Tuuli Oksasen mukaan kehittämistyön taustalla on ollut yhteisenä viitekehyksenä Digital Education Action Plan ja The European Framework for the Digital Competence of Educators (DigCompEdu). Erityisesti DigCompEdu on tarjonnut konkreettisia työkaluja sekä digikyvykkyyden että osaamisen itsearvioinnin tueksi. 

Organisaation polku ja strategiset osaamiset 

Polkumalli kulkee useammalla tasolla. Lähtökohtana on ensin suunniteltava organisaation polku, jossa olennaista on ensin kartoittaa nykytila, määritellä organisaatiokohtaiset tavoitteet, suunnitella yhteinen osaamisen kehittäminen ja sen muodot ja prosessin edetessä reflektoida matkaa sekä tehdä tarvittavia muutoksia ja päivityksiä. Tämän jälkeen kehittämissykli pyörähtää uudelleen käyntiin eli kehitys on ketterää ja jatkuvaa. 

Nykytilan määrittelyn, ennakoinnin ja tavoitteiden konkreettinen työväline on organisaation roadmap. Tässä kokonaisuudessa osaamisen johtamisen tavoitteena on edistää organisaation, tiimien ja yksilöiden osaamista niin, että saavutetaan ja ylläpidetään strategisia osaamisia. Tästä syystä on todella tärkeää, että strategiset osaamiset on tunnistettu ja viestitty selkeästi. Näihin liittyen on olennaista myös määrittää tarvittavat osaamistasot eri työtehtävissä ja viestiä myös niistä. 

Yksilön osaamisen kehittämisen polku 

Organisaation tavoitteiden pohjalta lähtee liikkeelle yksilön osaamisen kehittämisen polku. Osaamisen itsearviointi on tärkeä startti matkaan, ja tätä suhteutetaan organisaation tarpeisiin. Esihenkilön ohjauksella on tässä merkittävä rooli ja arviointia voidaan tehdä myös esimerkiksi tiimitasolla yhteisesti – usein halutaan kehittää oman osaamisen lisäksi tiimin yhteistä osaamista. Itsearvioinnin pohjalta lähtevät määrittymään henkilökohtaiset tavoitteet, joista muodostuu yksilön oma kehittämispolku. Tässä on keskeistä peilata omaa osaamista tarvittavaan osaamiseen ja omaan työhön liittyviin osaamistasotavoitteisiin. Tavoitteiden on tärkeää olla konkreettisia ja saavutettavissa olevia. Kehittäminen voi olla pieniä askelia eteenpäin eli oppimista ja osaamisen hankkimista voidaan toteuttaa vaikkapa mikro-oppimisen avulla. Esihenkilön tuki on olennainen tässä vaiheessa, jotta yksilö saa tarvitsemansa tuen ja ajan kehittämiselle. Visualisoitu polku toimii yhteistyön välineenä niin esihenkilön ja yksilön kuin sitten tiiminkin tasolla. 

Yksilön osaamisen kehittämisen aktiviteetit voivat olla monentyyppisiä ja niiden olisi tärkeää soveltua juuri omaan tilanteeseen. Tuuli Oksasen mukaan TAKKissa on koettu erityisen tehokkaiksi erilaiset valmennukset, koulutukset, vertaismentorointi ja yhteiskokeilut. Learning Path -hanketta edelsi TAKKissa jo esimerkiksi usean kehittämishankkeen yhteiset digityöpajat eli tuttavallisemmin henkilöstön digikerhot, joissa kokeiltiin yhdessä rennolla otteella erilaisia digityövälineitä ja pohdittiin, missä kohdin opetus- ja ohjauskäytössä voisi eri tilanteissa niistä olla hyötyä. Jatkumona tästä on kehitetty ja kokeiltu erilaisen yhteisen oppimisen ja osaamisen jakamisen paikkoja sekä hetkiä. Tärkeää on erityisesti yhteinen innostus ja matala kynnys kokeilemiseen! Reflektointi ja suunnitelman päivittäminen ovat myös keskeinen vaihe yksilön osaamisen kehittämispolulla.  

Parhaimmillaan yksilön osaamisen kehittämisen polku tukee kehittymistä oman nykyisen työn lisäksi urapolulla etenemisessä. Polku tavoitetilaan voi mahdollistaa uusien osaamisten kautta myös uudenlaisia työtehtäviä omassakin organisaatiossa. Tämä lähestyminen myös motivoi ja sitouttaa yhteiseen toiminnan kehittämiseen. 

Järjestelmäratkaisuista tukea kehittämiseen 

Organisaation ja yksilön oppimispolkuja voidaan tukea järjestelmäratkaisuilla. Erilaisten integraatioiden avulla saadaan sujuvoitettua tiedon kulkua ja näin myös tiedolla johtamista. Integraatiot tukevat myös käyttäjäkokemusta, kun käyttö on mahdollisimman saumatonta eri järjestelmien välillä ja jokaisen järjestelmän funktio, tavoite ja tarkoitus, tukee kokonaisprosessia. TAKK käyttää Priimaa henkilöstön osaamisen kehittämisen oppimisympäristönä. Integraatio Priiman ja M-Files HR -järjestelmän välillä mahdollistaa sekä HR-järjestelmän käyttäjätietojen hyödyntämisen Priimassa sekä suoritus- ja osaamistiedon ajantasaisuuden HR-järjestelmässä.  

Mitä polkumallin käyttöönotto ja käyttö edellyttää? 

Tuuli Oksasen mukaan perusta kaikelle kehittämiselle on johdon sitouttaminen ja sitoutuminen. Kehittämisen tulee kulkea läpi koko organisaation, strategialähtöisesti ja prosesseja huomioiden. Polkumallissa nykytilan analyysi ja organisaation roadmapin laatiminen sekä tavoitetilan määrittely asettava kehittämiskehyksen koko prosessille. Tämän tukena tarvitaan jatkuvaa muutosjohtamista, jotta muutos saadaan jo kehittäessä osaksi käytäntöä. Tarvitaan myös selkeää vastuuttamista eli sovitaan, kuka vastaa mistäkin vaiheesta, osasta ja tiedosta. Tarvittavat menetelmät ja aktiviteetit täytyy valita aina organisaatiokohtaisesti, ja tähän tarvittava tuki on tärkeää myös suunnitella ja toteuttaa tarvelähtöisesti. 

TAKK ja Saarni Learning esittelevät kehittämismallia ITK2022-konferenssissa torstaina 6.10.2022 klo 12–12.30 (Esityssali 35). Keskustelemme mielellämme aiheesta myös lisää Saarni Learningin ITK-ständillä. Osallistuimme myös syksyn 2022 ITK-webinaareihin ja voit tutustua aiheeseen myös tallenteelta.

Lisätiedot: 

Henna-Riikka Ahvenjärvi
asiakasmenestyspäällikkö, Saarni Learning Oy
henna-riikka.ahvenjarvi@saarnilearning.fi 

Tuuli Oksanen
kehittämiskoordinaattori, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK
tuuli.oksanen@takk.fi 

Lisää lukemista

Tee tekoälystä hyvä renki

Haluan tuoda yhden ehkä varovaisesti kriittisen näkökulman tekoälykeskustelun ja jonkinlaisen pöhinäpuheen keskelle.  Tämän tekstin ydinpointit ChatGPT 4.0:n tiivistäminä:  Tekoäly ja …

Verkko-oppimisympäristö tukee osaamisen kehittämistä Veikkauksella

Elämyksillään ja peleillään iloa tuottavan Veikkauksen noin 50 omaa pelisalia, Casino Helsinki ja noin 4 000 myyntipistettä ympäri Suomen huolehtivat …

Alko tuottaa maailmanluokan asiakaspalvelua Priima-oppimisjärjestelmän tuella

Alko halusi parantaa toimintamalliaan henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä. Kehittämisen tapoja sekä tarpeita digitaaliselle oppimisympäristölle alettiin kartoittaa palvelumuotoiluprosessilla, jossa kuultiin muun muassa sisäisiä sidosryhmiä ja asiakkaita. Priima-oppimisalusta tukee alkolaisten kouluttautumista kohti näitä päämääriä.

Labqualityn koulutusmyynti kasvuun Priima-oppimisympäristöllä

Laadunarviointeja, konsultointipalveluja, kliinisiä tutkimuksia, auditointeja, sertifiointeja ja koulutuksia tarjoava Labquality auttaa asiakkaitaan osaamisen ja tietotaidon laadunvarmistuksessa muun muassa verkkokurssien avulla.